Kamppailu on tylsää porukallakin, eikä yksinpelaajan kannata vaivautua sitäkään vähää.
Dynaamiset areenat ja tuhoutuvat rakennukset tuovat mielenkiintoisen mausteen otteluihin, joka tekee jokaisesta matsista uniikin.
Desktop Dungeons ei tarjoa mitään kovin erikoista koukkua tai pelimekaniikkaa, vaan sen tapa lähestyä roguelite-henkistä luolastoseikkailua on hyvin perinteinen.
Jokainen Hearthstonensa pelannut tulee korkealla varmuudella pitämään Snapin tutusta, mutta omalla tavallaan simppelin nopeatempoisesta meiningistä.
MultiVersus on hauskaa tahkottavaa joka laittaa hermot ja ranteet tiukoille.
Digitaalinen museointi on tälläkin kertaa tehty erinomaisesti ja pelit edustavat omaa aikaansa ylpeästi.
Ghostwire Tokyo on kaunis ja tunnelmallinen avoimen maailman seikkailu, joka ei vain osaa lopettaa ajoissa.
Se saa janoamaan lisää Destinyä, vaikka ”samaa” peliä on tahkottu jo yli neljä vuotta ja pelikelloon on kellotettu 1500 pelituntia.
Destiny 2: The Witch Queen on erinomainen ja pulska lisäosa Destiny 2:n pääpelin kylkiäisiksi.
Tämä palkitsee eniten pitkäaikaisia pelaajia, ja vaikka pelimekaanisesti pelin pariin ei ole niin vaikea hypätä uutena pelaajana, tapahtumien osalta The Witch Queen ei ole luultavasti selkein tapaus.
Laadusta ei ole tingitty, ja päälle on saatu vielä PC:n mahdollistamat graafiset herkut.
Se on mestarillinen osoitus vanhan päivittämisestä uuteen, ja yksi alkavan vuoden parhaimmista peleistä – oli kyseessä kuinka vanha peli tahansa.
God of War PC on erinomainen PC-käännös vuoden 2018 Pleikkari-klassikosta, jossa tarina, grafiikka ja pelattavuus kulkevat kultaista käsikynkkää pakkasmaisemissa ja kirkkaissa satumetsissä.
Vastaan ei tullut testin aikana mitään bugeja eikä kaatumisia, ja peli pyöri muutenkin loistavasti.
